perjantai 4. maaliskuuta 2016

Kauppatieteistä haaveilevat

Täällä puolityötön kooteeäm taas turinoi tai oikeestaan EM (Ekonomie magister). Minulle tuli eilisen postauksen jälkeen ankea olo, kun luin Jevgenin kahdeksan syytä "miksi et saa töitä". Osaamiseni kaiketi ei ehkä ole sellaista, mitä työantaja tarvitsee. Jaskapuhetta, talouden ja ruoka-alan moniosaajia tarvitaan aina. Palkatkaa siis minut!

Työnhaun takia joudun aina miettimään, mitä kooteeämmällä on tarjota työnantajalle, ja miksi ylipäätään olen alalle hakeutunut. Kerron nyt tässä postauksessa, mitä kauppatieteilijän opinnot sisältää, ja mitä ominaisuuksia tulisi laskentapuolen ekonomilla olla.

Onnellinen Ekonomi, huivi hyvin, kaikki hyvin!

Minun mielestä kaikki talouteen liittyvä on kiinnostavaa. Olen tietty aina ollut vähävarainen ja kauppatieteiden opiskelu on tavallaan tukenut oppejani säästämisestä. Nyt osaan tulla toimeen vieläkin pienemmällä rahasummalla kuin ennen. Toisaalta tähän ei maisterin opintoja tarvita. Minä olen opiskellut maisteriksi, koska inhoan silmille hyppiviä tradenomeja, ja insinööreille en kyllä suostu verbaalisesti häviämään. Kilpailuhenkisyys on siis ajanut ainakin minut opiskelemaan! Haluan olla tasan yhtä p*rseestä kuin muutkin.

Kuten huomaatte, minulla on tapana jauhaa vähän liiankin paljon. Ja tämä ei palvele ketään, joten nyt sitten aion tiivistetysti kertoa siitä, mitä kauppatieteiden opiskelu on. Joten wrap it up!

Minä olen opiskellut Hankenilla ruotsiksi. Tätä vaihtoehtoa en suosittele, jollei ole tosi tosi hyvä ruotsin kielessä. Monesta turhasta luulosta vapautan kaikki; Kauppatieteitä ei ole vaikea päästä opiskelemaan. Jos minäkin pääsin, pääsee muutkin. Ei tarvitse olla mikään hikipinko. Nuoriso nyt laskee kuumeisesti, että riittääkö ylioppilastodistuksen pisteet. Kamaan, älkää laskeko. Mulla on ämmää, ceetä, beetä ja aata. Ja hyvin pääsin sisälle ja olisin päässyt Helsinkiinkin. Tärkeintä on lukea hyvin pääsykoekirjat. Tällaisia kirjoja meillä silloin: 

Hankenin pääsykoekirjat silloin aikanaan

Näitä kirjoja tarvitsee opinnoissa myöhemminkin, siksi on hyvä hankkia ne omaksi. Asiasisällöltäänhän nämä kirjat eivät vanhene, ne ovat perusteoksia! Kaikkein paras ja hauskin kirja on tuo Företagsekonomi Fakta bok 100. 

Ruotsin kieliseen koulutukseen osallistuessa pitää pystyä todistamaan kielen osaaminen. Minä kun en ole mikään kielinero, jouduin käymään kielikokeessa ennen varsinaista pääsykoetta. Siellä oli suomen kielistä porukkaa kuin sukkaa. Joku typerä teksti piti kääntää sanatarkasti suomesta ruotsiin. En edes läpäissyt kyseistä testiä, mutta soitin Hankenille soittiaikaan, ja sain luvan tulla suulliseen haastatteluun. Se pilalle mennyt käännös oli ollut niin lähellä oikeaa, ja voitiin (ihme sana, voitiin?) vielä hyväksyä. Tiesin sen. Haastattelussa kielenopettaja rupatteli niitä näitä. Kyseli Uudesta-Seelannista, jossa silloin asuin. Ja kysyi myös miksi halusin Hankenille. Vastasin, että haluan oppia ruotsia. Ruotsia olisi kuitenkin pitänyt osata jo siinä vaiheessa, kun sinne Hankenille hakee. Luckily läpäisin kielikokeet. Ja läpäisin kyllä pääsykokeenkin. 

Opinnoista sen verran, että enhän edes muista, kuinka paljon siellä opiskeltiin. Ihan liikaa, ja viisi vuotta se kesti. Metodit vaihteli kursseittain. Jotkut oli pelkkiä luentokursseja (yleensä peruskurssit), ja jotkut täynnä niitä helkutin ryhmätöitä, jotka ei meinannut millään onnistua kaikkien lusmuilijoiden takia. Tä on nyt aika pateettista, mutta nyt joutuu kyllä katsomaan tutkintotodistuksesta, että mitä kaikkea huuhaata on tullu opiskeltua

Där läser så här att 305 studiepoäng. Pääaineopintoja 82 opintopistettä (hyvät tiedot; hihii, tosi olennaista!), kauppaoikeutta 52 opintopistettä, muita taloudellisia opintoja 122 opintopistettä ja kieliopintoja 49 opintopistettä. Nyt tää hirvitys alkaa, ja ketä kiinnostaa....mutta näitä kauppatieteet sisältää (osittain pakollisina ja osittain vapaaehtoisina)

Yleiset opinnot
* taloushistoria, talouspolitiikka
* yrityksen strategiat
* rahoitus ja sijoittaminen
* kannattavuuden analysointi
* yrityksen rahoitus
* Tietojen käsittelyn peruskurssi (ATK- ajokortti, ym. höpinää)
* Johdatus logistiikkaan ja talousmaantietoon
* Markkinoinnin strategiat
* Johdatus taloudelliseen analyysiin
* Kansainvälinen taloustieto (kansantaloustiedettä)
* Laskentatoimen perusteet
* Talousmatematiikan perusteet ja tilastotiede
*Tutkimusmenetelmät- kurssi (yleinen, sama kaikille)

Kauppa-oikeus
* kauppaoikeuden perusteet
* verotuksen peruskurssi
* työoikeus
* Yritys- ja rahoitusoikeus
* Corporate Governance ja innovaatiot (yrityksen hallinnointi)
* Yrityksen rahoituksen lainsäädäntö
* Immateriaali- ja kilpailuoikeus
* Kaupallinen sopimusoikeus

Laskentatoimen aineopinnot
* Johdon laskentatoimen perusteet (systeemit)
* Konsernilaskenta ja yritysjärjestelyt
* Kustannuslaskenta
* Taseteoriat 1 ja 2 (kirjanpidon jatkokurssit)
* ERP -systeemit
* Laskentatoimen eri näkökulmat (luettiin Controllerin käsikirja)
* Tutkimusmenetelmä- kurssi (oppiaineen oma)
* Syvennetty tilintarkastus
* Kansainvälinen laskentatoimi
* Strateginen yritysanalyysi (samanlainen kuin kannattavuusanalyysi aiemmin)
* Arvoon perustuva johdon laskentatoimi (Value Based Management Accounting)
* Seminaarit ja pro Gradu 

Kieliopinnot
* Englannin taloussanaston kurssi
* Englannin kirjoituskurssi (liikekirjeet ym. tylsyys)
* Englannin suullinen kurssi (kaksi esitelmää)
* Työelämän englantia (tosi kiva)
* Suomen kielen opintoja (kirjallinen, suullinen yritysviestintä)
* Yritysviestinnän syventävä kurssi
* Venäjän kielen perusteet (A &  B, 1 vuosi)
* Espanjan kielen peruskurssi (plus toinenkin espanjankurssi, joka oli liian helppo)
* Ruotsin kielen kurssit (kirjallinen, suullinen yritysviestintä)
* Vetenskapligt skrivande
* Saksa, Geschäftskommunikation
* Saksa, Wirtschaftstexte
* Saksa, Deutsch fur Ökonomen (A & B)

Siinä teille. Kuka voi oikeesti väittää, että ei oo koskaan luettu! On luettu vähän liikaakin, mutta huomaa, että oppiaineet vaihtelee ihmisen mielenkiinnon mukaan. Ei kaikilla tätä kompoa. Verotusta olisi pitänyt opiskella enemmän, mutta kun siellä oli jaska opettaja. Opintoihin olisi kuulunut vaihto-opiskelu, mutta onnistuin puhumaan sen pois. Olisi ollut kiva mennä Myncheniin, mutta oikeesti minulla ei ollut penniäkään rahaa. Opintotukea oli jäljellä tasan nolla. Tunsin itseni sitä paitsi liian vanhaksi kaikkien teininoitien rinnalla. Olis ollut kyllä kiva!

Työttömänä siis ollaan. En tiedä kuinka paljon ekonomeja koulutetaan Suomessa, mutta varmaan liikaa. Yritin googlettaa, en löytänyt vastausta. Hyvän tietopaketin ekonomin koulutuksesta löytää Suomen Ekonomit sivustolta  http://www.ekonomit.fi/kauppatieteidenopiskelu. Kuinka paljon ekonomeja työttömänä? Suomessa varmaan liikaa. Ekonomiliiton mukaan yli 3 500 henkilöä (elokuu 2015) ja Työttömyysaste yli 5. Että jihuu!

Nyt sitten pitäisi miettiä, mitä laskentapuolen ekonomi osaa. Tähän kysymykseen löytyy vastaus ehkä GOOGLETTAMALLA. Mitä laskentaekonomi osaa? Tämä nyt olikin paha kysymys, sillä vastausta ei löytynytkään helposti edes netistä. Puuf!

- tuntee laaja-alaisesti laskentatoimen eri osa-alueet (haha! Lähde: Itä-Suomen Yliopisto, Laskentatoimen laitos: https://www2.uef.fi/fi/kauppatieteet/taloushallinto-ja-rahoitus)
- on laskentatoimen ammatillinen osaaja (Haha, edelleen! Lähde: https://soleops.hamk.fi/opsnet/disp/fi/ops_VuosTeemMat/tab/edi/sea?ryhma_id=1517611&opettaposa_opinvuos=3&ryhmopinkoht_suunvaiheht=&valkiel=fi)

Tässä hieman parempi: Laskentapuolen ihminen osaa esim.
-  soveltaa kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatimisen perusperiaatteita
- etsiä tietoa tärkeimmistä informaation lähteistä sekä osaa soveltaa löytämäänsä informaatiota
- tunnistaa ja analysoida osakeyhtiön omaan pääomaan liittyviä tapahtumia sekä osaa käsitellä näitä tapahtumia kirjanpidossa. 
- hahmottaa ja tunnistaa, miten yrityksen liiketapahtumat ja kirjaukset vaikuttavat yrityksen tulokseen ja taloudelliseen asemaan. 
- osaa laatia tuloslaskelman ja taseen kirjanpidon tietojen perusteella 
- muodostaa kuvan yrityksen taloudellisesta asemasta tuloslaskelman ja taseen tietojen perusteella. 
- hyödyntää yrityksen taloudellista informaatiota päätöksenteossa
- osaa selittää yrityksen kirjanpidon ja verotuksen yhteyden
JNE, JNE. 

(Lähde: Seinäjoen ammattikorkeakoulu: http://opsweb.seamk.fi/?lang=fi&code=KD07BLLA142. Viitattu 4.3.2016) 

Millaisia taitoja laskentapuolen ihmisellä tulisi olla? Tämän olen sitten ottanut suoraan laskentatoimen Timo-Erkki Tiusasen (2015) pro Gradusta Opiskeluorientaation, työelämävalmiudet ja niiden tukeminen Jyväskylän yliopiston laskentatoimen opiskelijoilla. (Löytyy täältä: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/45859/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201505121816.pdf?sequence=1. Viitattu 4.3.2015). Voi olla, että vääriin viittaan, mutta näin yleisesti voi sanoa, että laskentapuolen tehtävissä pitää olla/ osata
* tiedonhakutaitoa (s.75)
* oma-aloitteisuutta 
* loogista päättelykykyä, analyyttisyyttä
* tarkkuutta (tarkka ihminen)
* pitkäjänteisyyttä (mitähän lie tämä?)
* kärsivällisyyttä (entäs tämä?)
* esiintymiskykyä ja -halua (s.76)
* ammattiosaamista: kirjanpitoa, verotusta, kustannuslaskentaa yms.
* ohjelmisto-osaamista
* kielitaitoa (englanti, ruotsi)

Eli eikö Jevgenikin kirjoittanut blogissaan, että pitää olla täydellinen, jotta saa työpaikan. Eikä tarvitse olla, mutta olisi hyvä omata hyvän laskupään ja aidon kiinnostuksen talousasioihin. Lukuinnostusta vaan kaikille! Kauppatiedettä pääsee opiskelemaan myös avoimen yliopiston kautta. Kannustan kaikkia lukuharrastuksen pariin. Niin kuin kauppa-oppilaitoksen yrittäjyyden opettaja meitä aikoinaan kannusti: Anna aikaa lukemiselle, sillä se on sivistyksen suihkulähde. Mitään muuta en kauppiksesta muista. Ja hyvä niin! Paitsi, että se loi pohjan kirjanpidon rakkaudelle.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti