Nyt se hiton videohaastattelukin on tehty. Inhosin joka minuuttia. Ei siitä ole mitään kuulunut. Ei haittaa, en niin kympillä ole kiinnostunut "meidän" kiskurifirmasta. Pörssiyritykset on just perustettu tuottamaan mahdollisimman paljon rahaa osakkeenomistajille ja toiseksi eniten idioottijohtajilleen. Mä sain huiman kahdeksan prosentin palkankorotuksen. Huvitti niin, että naurua on riittänyt koko viikoksi. Kahdeksan prosentin palkankorustus tuntuu lähinnä pilkanteolta. Haha!
No mutta nyt tähän aiheeseen. Työpaikkakiusaamiseen. Joka yrityksessä on omat idioottinsa, joille oman ekon pönkittäminen on erityisen tärkeää. Meillä kiusaajina on lähinnä kaksi senior accountanttia. Kiusaamisen muotona ainakin nämä asiat:
- kohtuuttoman työmäärän vaatiminen
- kohtuuttomien aikataulujen antaminen
- kohtuuton työn ja tekemisen valvonta
- fyysinen eristäminen työyhteisöstä
- aiheeton arvostelu ja väärien syytösten esittäminen
Tartun oikeastaan tähän aiheeseen, koska työkaveri ja minä saamme koko ajan moitteita ja saarnoja jostakin väärin tehdystä työstä. Se ei varsinaisesti ole kiusaamista, mutta tuntuu kohtuuttomalta, koska mielestämme muut eivät saa helvetin puolisivuisia moraalisaarnoja. Emme ainakaan usko niin. Työkaveria ehkä kiusataan enemmän, hän on tietyllä lailla hieman vähän hitaasti tajuava. Mutta se ei oikeuta kiusaamiseen. Omat vinkkini kiusaamiseen näin tummennetulla tekstillä.
Minua painostettiin tekemään kohtuuton määrä töitä yksin, kun muut lähtivät kotiin kello neljä. Minulle kirjoitettiin, että jokaisen pitää tehdä yli 300 laskua päivässä, ja jonot pitävät olla tyhjät joka ilta. Suomesta on tullut tällainen määräys. Paskat oli, juttelin tästä erään työkaverin kanssa. Silkkaa kiusaamista! Ei onnistu! Ei kannata suostua ylitöihin, jos muutkaan eivät jää. Eri asia on, jos joku työ pitää yksinään hoitaa, ja siihen ei saa apua. Silloin voi joustaa ja jäädä ylitöihin, ja ottaa ylityötunnit vapaana. Älä unohda tuntien ylöskirjaamista! Ja älä unohda puolustaa itseäsi! Katso mitä ehdit tekemään, ja jos työtaakka tuntuu mahdottomalta, avaa suusi. Se on johdon ongelma!
Toinen kohtuuton kiusaamisen muoto on muistutella koko ajan tehtävästä työstä. Silloin ja silloin pitää olla valmiina, että tänään voitte jo aloittaa. Ja kysellä, että mitä sä teet. Plus lähettää kuvakaappauksia työjonosta, että nämä työt pitää tehdä. Että ihan kuin itse et osaa niitä työjonoja katsoa. Tuollainen käytös on toisen ihmisen aliarvioimista. Joskus mä vaan myhäilen, että vitun idiootti, että sulle mä näytän, ja työajan puitteissa tyhjään ämmän kopioiman listan. Ei ongelmaa. Tohon jatkuvaan muistuttamiseen suhtaudun joskus huumorilla tyyliin Joy man, joy man, että aloitamme sen työn kello kolme. Vastauksena tulee Fine by me. Vitun idiootti, se on Fine with me.
Seuraavaksi kokeilen sarkasmia ja suoraa vittuilua, että kiitos kun jaksat muistuttaa meitä. Että mitä me tehtäisiinkään ilman sinua. Sulla meni nyt varmaan tosi paljon turhaa työaikaa, kun muistutit meitä.
No riippuu aina päivästä, että mitä mun tehokkaat aivot keksii. Valitettavasti idioottikiusaajiin ei mikään tehoa. Se ei lopu. Eikä se oikeastaan haittaakaan. Sytyn kaikesta ihmeellisestä kiusaamisesta. Kiusaajalla on itsellään huono itsetunto. Fiksu ihminen ei kiusaa!
Kolmas kiusaamisen muoto on sosiaalinen eristäminen. Minua ja työkaveria ei koskaan pyydetä mukaan minnekkään. Toisaalta en halua mennäkkään. Meillä ei ole työkavereiden kanssa mitään yhteistä. Minulle riittää muutama kiva kaveri töissä. Minä käyn töissä, haen uutta työtä ja nautin sata kympillä vapaa-ajasta. Vinkkinä; ei ilkeiden työkavereiden kanssa tarvitse kaveerata. Nauti muiden ihmisten seurasta vapaa-ajalla. Ole niiden kaveri, joiden kanssa synkkaa. Minä kysyn apua aina ensimmäisenä parhaimmalta työkaverilta, sitten eriosastolla olevalta työkaverilta, ja sitten vasta toiselta senior accountaltilta, kun on pakko. Toiselta en kysy ikinä mitään. Hänet on luokiteltu statuksella ilkeä työkaveri.
Kolmas työpaikkakiusaamisen muoto on naamalla ilveily. Työkaveri näyttää naamallaan yökötyksensä minun sanoessani jotakin. Ilveily on vähän loppunut, mutta joskus se vielä sieltä tulee.
Tähän asiaan en ole keksinyt mitään muuta kuin pitkään katsomisen. Ei idiootista tarvitse välittää. Hänen arvostustaan en tule koskaan saamaan, joten ei jaksa yrittää. En kyllä itsekkään osoita minkäänlaista ihailua tollasseelle tyypille. Kuolkoon rauhassa!
Niin, mikä tuohon kiusaamiseen auttaa. Ja mikä sitä kiusaamista on? Kaikki riippuu niin sitä, miten herkkänä asian tunnet. Toiset suuttuvat helpommin.
Mutta sinulla aina on OIKEUS PUOLUSTAA ITSEÄSI!
Puolusta itseäsi parisuhteessa, ystävyyssuhteissa ja työsuhteissa. PUOLUSTA, sinulla on siihen oikeus.
Itselleni puolustaminen merkitsee toiselle ihmiselle puhumista, ilkeilijöille päin naamaa kettuilua, ja kun kiusaaminen menee tarpeeksi pitkälle....suun avaamista kokouksissa. Ja vitsailukin on ihan kivaa. Minä sanon aina suoraan, että en minä mitään ole tehnyt. En tee virheitä. Haha! Vitsailulla iskee kyllä pilkkaa omaan nilkkaan, mutta sun sisimmästä ei tiedä kukaan. Tähän vitsailuun auttaa seuraava neuvo. Lue siis tarkoin.
Muista pitää HYVÄ ITSETUNTO, LUOTA ITSEESI. Et tarvitse muiden luottamusta, kun tiedät, että olet hyvä. Ja mitä tulee toisten ihmisten kohteluun itseäsi kohtaa, sinä ansaitset vain parasta! Muista myös kohdella muita niin kuin haluaisit heidän kohtelevan sinua. Raamatussa vai kymmenessä käskyssä on kyllä viisusksia.
ÄLÄ OLE LIIAN HERKKÄNAHKAINEN, ainakaan liian. Minä olen joskus liian herkkänahkainen ja tosikko. Mutta herkkyydessä on puolensa, tuntee ainakin olevansa elossa.
ÄLÄ OLE LIIAN HERKKÄNAHKAINEN, ainakaan liian. Minä olen joskus liian herkkänahkainen ja tosikko. Mutta herkkyydessä on puolensa, tuntee ainakin olevansa elossa.
 |
| Vitun idioottikiusaajat, te saatte nenillenne, FOUR COFFEE! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti