perjantai 15. syyskuuta 2017

Oi sitä tunnetta, kun saa ALENNUSTA

Tsadaa, olen täällä taas rakas päiväkirja. Mulla ei ole ollut nettiä....ööö....hitsi sitten marraskuun. Marraskuu, joulukuu....plus yhdeksän kuukautta. Asuin siellä luksuskämpässä yli seitsemän kuukautta, ja en löytänyt mistään sieltä nettipistorasiaa. Plus tiesin, että joudun lähtemään päivänä minä hyvänsä, kun asunto on myynnissä. Että säästin taas rahaa, kun minulla ei ollut nettiä. Tuttavan tutun tutun kaverin kaiman asunto siis vihdoinkin myytiin, ja sain häipyä kuin pee Saharaa. Onneksi muutaman kolmen viikon varoitusajalla. Oli muuten vaikeaa saada uutta asuntoa. Kerron siitä asunnon metsästyksestä myöhemmin. 

Nyt olen muuttanut tähän Stockmannin lähelle, ja uuteen kotiin pitää TAAS ostaa turhaa tavaraa. Olen niin miljoona kertaa luvannut, että nyt alan Konmarittaan, mutta se kirja on vielä ostamatta. Mutta ymmärräm näin Mrs Kondon kirjaa lukemattakin, että vähempi tavaraa on parempi. Mutta kun kämppään tarvitsee esim. kylpyhuoneeseen mattoa. Ei tarvitse, mutta halusin sellaisen. 

Olen tunnetusti hirveä tarjoushaukka. Voin päiväkaupalla etsiä jotakin tuotetta ja vertailla hintoja kymmenessä kaupassa. Ja se tuote jää useimmiten vielä ostamattakin. Totean vain, että ei ole varaa ja en tarvitse tuotetta. Näin muuten sen oikean Vesa Keskisen sarjasta tutun Tarjoushaukan Jorman Viking Linen XPRSillä. 

Niin joo siitä tarjoushaukkailusta, käyn aina tottakai hinnoittelemassa lähes kaikki ostamani tuotteet. Eli mistä saisi kaikkein edullisimmin sen himoitsemani tuotteen. Nyt kävin kuluttajana hinnoittelemassa Jyskissä niitä kylpyhuoneen mattosettejä, ja vähän muissakin kaupoissa. Muistan kyllä viime viikolta, että se setti maksoi Jyskissä alle 10 euroa. Tänään sen hinta oli 12,50 euroa. Päätin kuitenkin ottaa sen setin, maksoi mitä maksoi. Halusin sen uuteen vuokrakämppääni. Kassalla sen hinta olikin 9,99 euroa. Siis mikä hinnanalennus! Jesses sentähde, kun tulin onnelliseksi!

Sitten aloin taas miettiä ökonomina näitä opittuja juttuja, että onko hinta oikeastaan alennettu vai onko se vain myyntikikka myydä tuote normaaliin hintaan? Mina en tiedä oikeesti, mitä asiat ja tavarat oikeasti maksavat. Minulle niillä on vain iloa tuottava kosmeettinen arvo. Onko joku 10 euroa sen lattiamattosetin oikea arvo? Ei se mikään hienolaatuinen kylppärimattosetti ole, että kyllä se kymppi taitaa olla arvoltaan aika oikea hinta. Eli ei siinä sitten ollut oikeastaan alennusta olenkaan. Alennukset ovat oikeastaan aika huijausta. Nyt mä olen ostanut kahdet setit juoksulenkkareita alennettuun hintaan, 53-69 euroa. Ja ne molemmat parit lenkkareita ovat oikeastaan huonoja juosta, joten taitaa niissäkin olla hinta aika kohdallaan. Katetta jää vielä myyjälle, mutta Bangladeshin tekijälle ei taida jäädä mitään. Miksi pitää käyttää alennuksia myyntikeinona, kun alennukset on tekaistuja? Onko ihmisillä aina valmiiksi joku hinta mielessään, kun lähtevät jotakin ostamaan. Ihmisillä on kyllä tietty hintamielikuva olemassa, mutta se kyllä perustuu jo markkinoilla olevien tuotteiden hintaan. 

Viikonloppuna kävin kissojen ja koirien kanssa metsästämässä Tatu ja Patu- kirjaa. Kaikissa kaupoissa oli sama hinta, noin vähän alle 20 euroa. Sitten jonkun typerän vanhemman painoksen löysin Sokokselta noin 11 eurolla, ja sain vielä pisteet kotiin S-etukortilla. Minulle se kirja oli alennuksessa muihin kirjoihin verrattuna, otin sen. Mutta jälleen en tiennyt, mikä sen kirjan oikea arvo on.

Ostan lähes kaikki tuotteen alehinnoilla. Tai siis huijatuilla oikeilla hinnoilla. Hinnanalennus toimii psykologisesti onnea tuottavana. Minä kun hypin suunnilleen seinille, kun saan jonkun himoitsevani jutun alennettuun hintaan. Mutta se firma on saanut musta voittoa, saanut mut ostamaan. Ja ihan varmaan yli katetuottohinnan. Ja varmasti yli varmuusmarginaalin, siis sen hinnan, jossa katetta tulee tasan nolla. Mä en ymmärrä, miksi alennukset toimivat ihmisiin niin hyvin. Ja aiheuttaa kekkele mielihyvää, kun saa jonkun alennettuun hintaan. Onko se tämä näennäinen köyhyys, joka saa ihmiset koko ajan vertaamaan hintoja? Jos minullakin olisi paremmat tulot,  vaivautuisinko sitten vertailemaan hintoja joka käänteessä? En osaa sanoa, ehkä pihtailu on vain elämäntapa. Se nyt vain on tyhmää maksaa liikaa!

Että Arbeit macht zu klein Geld hier in Tallinn. Arvaa mistä kamalasta paikasta kuva on otettu?