Voimaväri punainen

Tervist Tallinnast!

Voi jesses tein hyvää ruokaa. Ohje löytyi K-ruokalehdestä nimellä One pot-pasta. Ihan sikahyvää...jauhelihaa, kesäkurpitsaa, paprikaa, tomaattiyrttimurskaa...Muuums! Ohje löytyy sieltä lehdestä ja varmaan googlettamalla One Pot pasta. No okei, täältä se löytyy https://www.k-ruoka.fi/reseptit/one-pot--pasta. 

Mä tässä chättään samalla kun syön. Lempiväristäni punaisesta.

Mun punaiset vaatteet kuivumassa

Ihanat punaiset mekot näyteikkunassa (hinta 750 euroa; huh!)

Mun uusi punainen pilkkupaita (Stradivarius, Tallinna), uudet laukut (Telliskiven kirppis (mokka), Mojito (musta))

Miten punainen on niin ihana väri. Kirkas etenkin. Tämä nyt hölynpölya ja liipa laapaa taas, mutta millainen ihminen on niin sanottu "punainen ihminen". Lets google!

Punaisesta tykkäävät ihmiset ovat sosiaalisia, rohkeita, agressiivisia, vaihtelunhaluisia ihmisiä. No jaa, sosiaalisia kyllä, agressiivisia kyllä, rohkeita ei, mutta ehdottomasti vaihtelunhaluisia. Alkaa jo kyrpiä töissäkin se ainainen sama; pankkitili, verokoodi, requester (laskun seuraava käsittelijä) ja uusi lasku. Ihan persauksista. Haluis jo vaihtelua, siksi olenkin hakenut uutta työtä. 

Punainen on kyllä kaunis väri. Mun ystävä tykkää kaikesta sinisestä. Sininen on rauhallinen väri. Punainen hyppii silmille. Yleensä, jos pidän jotakin esitelmää laitan päälle jotakin tosi kirkasta. Minulla oli ylikooliaikana yksi kirkkaan keltainen trikoopaita. Kurssikaveri tiesi heti, että mulla on esitelmä, kun oli laittanut sen päälle. Mähän tunnetusti inhoon esitelmien pitoa, ja en kyllä niihin koskaan totu. 

Tänään näin ihastuttavan paidan Veerennin Moetänävalla, jossa on Virolaismerkkien Montonin, Mosaicin, Ivo Nikkolon, Baltmanin tehtaanmyymälä. Paita jäi valitettavasti liikkeeseen, kun ajattelin, että siinä ei ole värillisesti potkua, Mutta ihastuin niin paitaan, että käyn vielä joskus sitä katsomassa. Ehkä ensi kuussa, kun palkka tulee. Vaikka ei mun 960 euron palkalla paljon ostella. Paidan hinta oli 39,90 euroa. Tässä paita. Vaikka en mä tiedä tarviinko kyseistä paitaa, minulla on niin monta. Aika tympeen värinen on.

Montonin paita (Moetänäv Veerenni)

Mutta sitten kävin jälleen Tatarin Uuskasutuskeskuksessa. Piti vain ihan käydä tsekkaamassa, onko siellä jotakin lasitavaraa, kun ensi viikolla on jälleen puoleen hintaan päivät. Ei ollut, joten siirryn suosiolla toisiin Uuskasutuskeskuksiin Lasnamäelle ja Mustamäelle. 

Mutta kattokaan mitä turhaa materialisti taas löysi seitsemällä eurolla (tai 6,90e). Tadaa, lumppua...

Kairi Vilderssonin silkki-puuvillamekon. Nyt näkyy vähän heikosti tuo kuvio. Löyty väreihin sopiva trikoopaitakin samasta kierrätyskeskuksesta. Plus ostin uudet kiiltävät kengät Extra-kenkäkaupasta Solariksesta. Mitähän ne maksoi? Tosi olennaista! 58 euroa. No hitto oli halavat, eli siis luultavasti huonot (halpa=huono). Kumikengät nyt ei varmaan mitkään maailman parhaat ole jalalle, mutta pääasia, että kiiltää. Toivottavasti vesikään ei tule läpi. Täällä on huonosti kengissä kokoja. Pitäisi ehkä suunnata Rocca Al Mareen, jos haluaisi löytää itselleen nahkakengät. Suomalaisia oli paljon kenkäostoksilla, meikäläisillä on fyrkkaa, paitsi mulla. Et Tsau vaan Tallinnast! Meitsi lähtee illalla baarikierrokselle, vois mennä sitä ennen päiväunille! Tsauuuuuuu!

Suoraan sanomisen jalo taito

Tere täältä Tallinnasta!

Tänään puhun suoraan sanomisen taidosta. Tämä taito ei ole minulle hallussa. Mä olen kauhea lammas, mutta toissa päivänä ja eilen minulla paloi niin kiinni.

Mun virolainen työkaveri on oikea kyy. Aina lähettelemässä sähköpostia tyyliin: 

- Meidän täytyy jokaisen tehdä päivässä 250 laskua

- Tänä päivänä kaikki laskut pitää olla tehty

- Kerro heti, miksi et ole tehnyt näitä

- Joka päivä kaikki laskut pitää olla tehtynä (huom, minun yksin...ja mä jään yksin töihin illalla)

- Kerro, mitä laskua teet nyt

Eli millon mitäkin jaskaa tulee, siis se tavallinen vanha ryssäläinen tyyli. Ja syyllistävä...tästäkin asiasta on sanottu sinulle moneen kertaan....

Mua niin ärsyttää. Mä oon muutamaan kertaa nyt sanonut, että A) en ole lapsi B) teen koko ajan töitä, en ole netissä kukkumassa.

Torstaina viimeksi hän lähetti viestin, että kerro heti minulle, miksi et ole tehnyt näitä laskuja plus muuta jäkättävää. Joka ilta kaikki laskut pitää olla tehty, jäkäti jää. Siinä vaiheessa jo kirjoitin, että olen niin kyllästynyt tähän epäystävällisyyteen täällä. Vastauksena tuli, että ei hän ole epäystävällinen, hän haluaa vain auttaa minua. HALOO! AUTTAA, eksä tajuu, että tollasten viestien kirjoittaminen on kyllä BULLYING. Ilkeä työkaveri on onnistunut jo savustamaan yhden työkaverin pihalle. Mä oon varmaan se seuraava.

Eilen tiimikokouksessa annoin palaa, vaikka olen koeajalla.

Tämä kaikki laskut tehtynä juttu joka ilta, näköjään koskee vain ja ainoastaan minua. Oon niin kuin istunut duunissa yksin kolmena iltana. On mull parempaakin tekemistä. Kukaan muu ei ole siellä, vaikka laskujen jono olis tuhansia. 

Mä olin siellä, koska tein sen itseni vuoksi, että minulla on seuraavana päivänä helpompaa. Tein sen myös siksi, että mun ei tarvi sitten kuunnella syytöksiä ja uhkailuja, että en ole tehnyt kaikkia laskuja. Mä en halua kuulla saarnaamista ja uhkailuja. Sitähän se ilkee ämmä tekis, jos en onnistuis tyhjäämään niitä jonoja.

PING! Nappiin meni. Pomo suuttui. Työkaveri toivottavasti tajusi ja sai nenilleen, paskapää! En kuitenkaan usko, että tyyli muuttuu, ryssä on ryssä, vaikka voissa paistais. Jälkeenpäin sain ihania kannustavia viestejä skypeen, että sä olit hyvä. Ja toisen, että mun ei tarvi välittää Ingren komenteluista. 

Pomo pahantuulisena lupasi, että ylityöt korvataan mulle rahallisena.  Mutta täällä huomaa heti miten kaikki kompensoidaan, fyrkkaa tulee heti. Kyllä mulle kelpaa, mä otan vastaan.
Jipii, nyt saan uudet kengät. Ostan saappaat.

Mulla ei ole tapana jauhaa samaa asiaa kuin kerran. Mä oon sanottavani sanonut, ja sitten jos ei mene jakeluun, niin on oma vika. Tätä ei kannata enään jatkaa.

Kyllä mulla nyt on vähän paha mieli, kun niin hermostuin. Ja mä en voi sille kiusaamiselle mitään. En voi muuttaa vanhaa ryssäläistä käytösmallia. Se vaatii useita sukupolvia. Ja on Suomessakin ilkimyksiä ja kiusaajia työpaikoilla, mutta minä haluan ainakin katsoa, että se en ole minä. Minä haluan olla ystävällinen kaikille. Siitähän olen onneksi tunnettu.

Kivaa päivänjatkoa!

Ding ding ding, muuriin haudataan kiusaajat!

 

Tallinnan kirpputoriaarteet

Materialismin riemukulku täällä sen kun jatkuu. Tallinnan kirpputorit, kierrätyskeskukset sekä antiikkitorit (esim. Baltijaamalla) ovat hyviä paikkoja aarteiden metsästykseen. Se mikä on toiselle roska, on toiselle aarre. Netistäkin voi tottakai ostaa. Paikallinen designer-ystäväni keräilee antiikkilautasia plus muuta tilpehööriä. Hänellä on paljon ihania lautasia hankittuna pilkkahintaan mm. netistä. Täällä ei lautasten arvoa ymmärretä, eikä niistä välitetä. Ei voi tietenkään yleistää, joku voi ymmärtääkkin niiden arvon.

Minulle meeldivad nämä ryssän ajan kultakimaltavat lasituotteet. Olen kuullut, että Virolaiset eivät niitä halua kotiinsa, sillä ne muistuttavat liikaa Neuvosto-ajasta. Mutta katsokaa nyt kuinka ihania ne ovat.

Hömpän kirppisaarteet pilkkahintaan

Nämä aarteet löysin Tatarin Uuskasutuskeskuksesta. Ensimmäisellä kerralla ostin snapsilasit, pienet viinilasit ja karahvin hintaan 2,40 eurot. Sitten hain pari päivää myöhemmin juomalasit 20 centtiä kipale. Kyllä kelpaa kippistellä Vana Tallinnaa. Etsin vielä pari tuolle yhdelle snapsilasille, sillä nyt niitä ei ollut. Tai oli yksi, mutta siinä oli särö. Sellaista ei kannata ottaa kokoelmiin. Että hölkyn kölkyn. Viina vie hautaan, mutta onneksi matkalla saa laulaa!