Halpaa huvia - Tinder

Kirjoitan tässä nyt uuden sivun heti perään. Minäkin olen mennyt pikadeittipalveluun nimeltään Tinder. No kaikkihan siellä on. Toivottavasti ei ole! Minähän olen utelias luonne ja haluaisin oikeasti ymmärtää ihmisen mieltä. Olen uhannut alkaa lukemaan psykologiaan seuraavaksi. Ystäväni on psykologi. Hänen mielestään ihmisillä on milloin minkäkinlaista syndroomaa ja traumaa. 

Minä ainakin saan traumaa Tinteristä. Tinder on luultavasti perustettu nopean seksin saamiseksi, mutta minulla se on pelkästään huvikäyttöinen peen puhumisen väline. Näin ei saisi olla, sillä siellä oikeasti miehet hakevat itselleen seuraa ihan tosissaan. Ja nyt minä tahraan Tinderin imagoa vain huvittelemalla ja hauskuuttamalla ihmisiä siellä. 

Mitä nyt itse olen tässä viikon aikana kokenut on: ihmisten kamala kiirehtiminen. Mitään et saa kirjoitella, kun jo kysytään et onko facebookkia, mikä on sukunimi, koska olet tulossa Kokkolaan, oisko kiinnostusta nähdä. Siis mihin moinen kiire, että ei muutamaa lausetta ehditä naputtamaan? Sitten suututaan niin vietävästi, jos sanoo, et kiinnosta. Sen voi nätistikin sanoa, ja silti suututaan. Katselin naisten profiileja omalta lähiseudulta. Ja kyllä, naisia oli paljon vähemmän ja miehiä pilvin pimein. Paljon oli venäläisiä naisia. Ihmisiä siis hekin, tottakai, paljon olen maailmalla heitä nähnyt ja tutustunut. Kauniita he ovat, mutta heidän kasvonpiirteissään on jotakin niin tyypillistä venäläistä, mitä meissä suomalaisissa ei ole. Ja suomalaisetkin ovat oikeasti komeeta kansaa! Ihania kuvia monellakin siellä Tinderissä.

Sitten toinen; matkalaisia on paljon. Miehet käyvät paljon täällä Vaasassa liikematkoilla. On Wärtsilää, ABB:tä, Vaconia. Sitten illalla etsitään joko juttelu ja treffiseuraa Tinderistä. Ei mitään pahaa tässäkään. Antaa palaa vaan. Minusta tuskin seuraa saatte, tai eihän sitä tiedä. Mutta eilisen diplomi-inssin kanssa viimeiseksi menisin drinksuille, oli sen verran töykeetä kirjoittelua.

Miehet motkottavat, kuinka heitä kaltoinkohdellaan naisten toimesta. Ei vastata viesteihin ym blokataan ulos heti ensisilmänräpayksellä. En tiedä, kuinka naiset käyttäytyvät. Itse yritän olla kohtelias kaikille. Taitaa olla naisten markkinat nämä Tinderit. Ei ihme, että miehet kiirehtii, että ei ehdi moita sanoa. Mutta kyllä miehissäkin on tympeitä. Kehuvat ensin kuvia ja kirjoittavat sitten, että en tarkoittanut sinua vaan sitä valasta. Sitten, kun kysyn vähän ajan päästä jotakin, niin vastauksena on...kirjoittelen täällä kaikille muille, paitsi en sinulle. No, suksi kuuseen sitten. Onneksi olkoon, tulit ulosblogatuksi. 

Mut herrajestas, älkää nyt ottako noita Tindereitä ja bindereitä ym. niin kuoleman vakavasti. Kirjoitella saa, täähän on vapaa maa. Mutta nyt lieveilmiönä olen huomannut kaveripyyntöjen lisääntyneen facebookissa. Kyllä sit osaan olla idiootti, kun omalla nimellä siellä esiinnyn. Mutta so what, sehän on vain toinen nimeni. Sitten alan huolestumaan, kun puhelin alkaa soida. Onhan kaikki ihanat bloggaajat täällä omalla nimellään. Maailman kauneimmat naiset.

Hammaslääkärin palkkioista

Samana päivänä, kun ostin tämän HP:n niin tantta (mun täti) kävi täällä Vaasassa yksityisellä hammaslääkärillä. Hammaslääkärin laskun loppusumma oli ollut 400 euroa. Tunsin välittömästi syyllisyyttä tästä tietokoneen hankinnasta. Mutta että neljä sataa! Miten muka tällaisellä munlaisella varattomalla työttömällä uneksijalla on sitten varaa käydä hammaslääkärissä tulevaisuudessa? Täti kertoi säästäneensä rahat etukäteen. Hampaita oli paikattu kolme ja röngtenkuvatkin oli otettu. Kyseinen hammaslääkäri on täällä Vaasassa suurimpien tienaajien listalla. Toivottavasti maksaa myös rutkasti veroja. 

Ei siinä mitään. Ymmärrän ammatitaidon maksavan, mutta tulevaisuudessa saavat hammaslääkärit, yksityiset terveysasemat kyllä sulkea luukkunsa noilla hinnoilla. Paitsi, että jouduin käymään ajokorttia varten käymään yksityisen lääkärin vastaanotolla. Kahdenkymmenen minuutin pikkukeskustelu maksoi 90 euroa ja tämä vuonna 2011. 

Onneksi nyt hampaat ovat kunnossa. Kävin röyhkeästi vain YTHS:llä (Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiössä) ja paikkaus maksoi 32 euroa. Se on jo kohtuu palkkio, mutta ei sillä tietty liiketoiminnan kuluja korvata. Mun ystävä ottaa 45 euroa tunnista rakennushommista. Ei se tyhmä ole joka pyytää...mutta pakko on joskus maksaakin. 

Vaasassa on kyllä julkinen puolikin kaikkeen hammashoitoon. Tutut kyllä väittävät jonojen sinne olevan pitkät. Itse soitin kerran heinäkuussa ja sain ajan joulukuulle. Ei ollut asialla kyllä kiire. Siellä kyllä lääkäri oli hirveen nipo ja myrtsi, että kammotti olla hammaslääkärin tuolilla. Tuli ihan mieleen Rocky Horrow Picture-elokuva. No sitten sain uuden ajan, oisko ollut helmikuulle, joka sitten peruutettiin monta kertaa. Ajattelin, että antaapas olla, ja painelin YTHS:llä. Kyllä täällä Vaasassa ainakin VIELÄ pääsee hammaslääkäriin. Mut miksi minä en tajunnut opiskella hammaslääkäriksi. Olisi ollut paljon parempi ammatti kuin turha paperinpyörittäjä! Nuoret, menkää hoitoalalle.

Harmaa talous

Tästä tämä alkaa. Ei ollut tarkoituksena kirjoittaa harmaasta taloudesta sinällään vaan tulipahan kokeiltua uutta blogia. Taivas on harmaa, ja jokainen on varmaan harrastanut harmaata taloutta jossakin muodossa. Minä ainakin olen maalannut omakotitalon seinää yksityisen elinkeinonharjoittajan hyväksi. Harmaan talouden kannattaminen ei sisänsä ole kovin suotavaa, sillä silloin omat eläkemaksut jäävät maksamatta, veroista nyt puhumattakaan. 

Oikeastaan näin ensimmäisellä kerralla on vaikea keksiä mitään järkevää kirjoitettavaa. Ja toivottavasti kukaan ei tätä lue. Tämän blogin tarkoituksena on lähinnä toimia päiväkirjanani. Kirjoittamisesta olen aina pitänyt. Kirjoittaisin mielelläni maailman kaikille ihmisille, jos heillä vain olisi mielenkiintoa ja aikaa lukea. Minulla on nyt aikaa. Valmistuin juuri ekonomiksi perjantaina 13. pvä. Sinänsä ihanaa, että taakka on ohitse, mutta kaikkein suloisinta oli valmistua perjantaina 13. päivä 2015. Harvapa pääsee silloin valmistumaan, epäonnen päivänä. Ja minulla ei ole työpaikkaa, tai onhan minulla, mutta siitä saan ehkä sen 300 euroa, jota toivottavasti Te-keskus ei vie. Tai vie ja vie, eivät he mitään vie. Tarkoituksena ei ole olla työtön koko elämää. Ainakin toivottavasti. 

Todennäköisesti tulen kirjoittamaan, ehkä näin rumastikin sanottuna, aika kalliista elämä ja siitä missä voin itse vielä säästää. Hyvä säästöesimerkki tästä taas; jouduin ostamaan tänään uuden tietokoneen Anttilasta, koska vanhalla koneella ei päässyt nettiin. Mutta ihanaa, tässä tämä nyt on, uusi HP ja toimii kuin rasvattu. Ei ollut mitään ongelmia päästä nettiin. Ostin tämän koneen rakkailta sukulaisilta ja ystäviltä saaduilta lahjarahoilla. Sain juuri 400 euroa, ja samanverran tämä maksoi. Vaasan Anttilassa tämä kone oli tarjouksessa, 399 euroa.

Sinällään en kannata tuhlausta, en taloudellista kerskakulutusta, enkä ruoan roskikseen heittämistä, mutta minun oli ihan pakko saada tämä kone. Pakko ei ole kuin kuolla, muistakaa se! Mutta ei sitä aina jaksa tuntea huonoa omaatuntoa tuhlaamisestakaan. Ehkä tälläkin hinnalla osallistun sen ihanan myyjän palkkakuluihin, siis hänen, joka minulle tämän hyvin möi. Terveisiä Vaasan Anttilaan parakkaalle miehelle!

Kiitos siis nyt tästä lukuhetkestä, ja näkemiin tältä päivältä! Hömppäekonomi korkkaa uuden bloginsa ja kirjoittaa jatkossakin yhtä asiattomia.